Kesää on vierähtänyt jo jonkin aikaa ja olen nauttinut elämisestä ja olemisesta. Moni asia on tullut päätökseen ja on tullut tilaa uudelle, joka ei vielä ole tullut näkyviin, mutta jonka voi aistia jo hienokseltaan. Kuinka totta onkaan, että tyhjyys puhuu eniten .... joko konkreettisella tavalla, missä tyhjä tila täyttyy jollain uudella materialla tai mentaali tasolla, jolloin mielen tyhjyydestä puhkeaa luovuuden virrat ja ajatukset alkavat pulpahdella aivan uudella tavalla jostain syvemmältä itsestä. On aika kiittää tehdystä matkasta ja irti päästämisen taidosta ja kasvusta, jota voi katsella pikakelauksella hymyillen. Ei ollutkaan tarvetta kasvaa suuremmaksi vaan tulla pienemmäksi antautuen elämän virtaan. Luoja on tehnyt tehtävänsä ja muotoillut minusta oikean kokoisen, itseni kokoisen. Nyt on aika hypätä isompiin saappaisiin ja ottaa isoja askeleita kohti tuntematonta. Luottaen ja rauhassa, ilman pinnistelyä ja puskemista vaan maltilla ja kuunnellen. <3
